MITEN NORJASSA ASUMINEN ON MUUTTANUT MUA?


Oon asunut Norjassa jo yllättävän kauan. Yhteen putkeen nyt toukokuusta 2017, eli melkein 2 vuotta ja ensimmäisen kerran muutin tänne jo yli kolme vuotta sitten. Tossa välissä ehdin asua yhden kesän Suomessa ja sitten olla kolme kuukautta Uudessa-Seelannissa, mutta muuten oon asunut täällä jo sen reilut kolme vuotta keskeytyksettä. Ensinnäkin pakko sanoa se, että en tiedä mihin tää aika menee. Tuntuu että vasta ihan hetki sitten raahasin mun kahta älytäyteen pakattua matkalaukkua tänne tammikuussa 2016, kun tulin opiskelijavaihtoon ja nyt yhtäkkiä oon töissä siistissä yrityksessä, jolla on loft-toimisto ihan Oslon keskustassa. Oonko edelleen se sama introvertti ,joka viimeisillä rohkeuden rippeillään kysyi ekassa vaihtaritapahtumassa parilta kivalta vaikuttavalta tytöltä, että voinko istuu teidän kaa syömään kakkua. Oon. Tuntuu, että oon ihan se sama tyyppi kuin silloinkin, mutta toisaalta oon jo niin paljon muuta.

Uskon vahvasti siihen, että ulkomailla asuminen muuttaa jokaista ihmisenä. En tosiaankaan olisi tää tyyppi joka nyt oon, jos en olisi asunut elämäni aikana aika moneen otteeseen jossain muualla kuin Suomessa. Ne kokemukset on mun elämän arvokkaimpia ja tiedän että oon hyvin etuoikeutetussa asemassa. Vaikka itse oon päässyt suhteellisen helpolla kotiutumisen suhteen Norjassa, sen vuoksi että muutin tänne norjalaisen poikaystävän vuoksi, en oo enää samanlainen kuin ennen. Oon toki myös tänä aikana kasvanut opiskelijasta jonkin sortin aikuiseksi, mutta uskon vahvasti että ulkomailla asuminen kasvattaa omalla tavallaan.



Oon oppinut itselle täysin vieraan kielen ja tällä hetkellä työskentelen vahvasti englanti-norja sekoituksella töissä. Oon saanut jopa kehuja tuntemattomalta että mun norjan osaaminen on tosi hyvää, mikä tuntuu itsestä hämmentävältä. Uuden kielen oppiminen muuttaa ihmistä jonkin verran. Uusi kieli avaa uuden ulottuvuuden ihmisessä ja se vahvistaa sitä tunnetta että oikeasti pärjää missä vaan ja yksin. Se kertoo, että musta on mihin vain ja se vapauttaa. On jotenkin niin helpottavaa asua maassa jonka kielen osaa, verrattuna siihen ettei siitä osaa kuin alkeet. Kielen osaaminen itsenäistää. Tällä hetkellä en välillä huomaa puhutaanko mulle norjaa vai englantia tai kumpaa kieltä luen. Huvittavaa tässä tosin on ehkä se, että poikaystävän kanssa puhutaan edelleen vielä noin 95% englantia. Ei vaan saada sitä vaihtumaan, ilman isoja ponnisteluita ja koska ollaan molemmat aika mukavuuden haluisia niin englanti on ja pysyy.

Norjassa löysin myös neulomisen. Siinä missä neulominen on aika pientä vielä Suomessa, on se iso juttu Norjassa ja sitä harrastaa ihan kaikki. Löysin täältä sen inspiraation ja myös motivaation alkaa neulomaan ja haastamaan itseäni sen saralla. On vahvistavaa huomata, ettei oo yksin tän harrastuksensa kanssa ja kuinka monta samanlaista neulomisaddiktoitunutta-tyyppiä oonkaan löytänyt instagramin kautta! Mä vähän uskon, että Norjassa asuminen on tehnyt musta rohkeamman. Väkisinkin ulkomailla asuminen työntää sua sen mukavuusalueen ulkopuolelle paljon aktiivisemmin kuin Suomessa asuminen. Se on saanut mut kokeilemaan asioita joita en ole ennen tehnyt ja saanut mut unohtamaan sen mahdollisuuden, etten ehkä onnistu. Norja on ehkä tuonut mulle takaisin sen lapsenomaisen uskon itseensä ja kokeilemisen halun.


Tuntuu että oon kasvanut "aikuiseksi" Norjassa. Vein loppun opiskelut kauppakorkeakoulussa ja löysin ihan oikean työn täältä. En tosin aina tunne itseäni kovin aikuiseksi, mutta nämä edellämainitut merkit viittaa siihen että se maaginen vaihe elämässä on saavutettu. Musta on tullut itsenäisempi ja uskon itseeni enemmän kuin ennen. Oon tosin huomannut että oon edelleen hirveä stressaaja ja asioiden yliajattelija ja joskus epätietoisuus mikä Norjassa asumisesta johtuu vaan korostaa tätä. Ulkomailla asuminen vie paljon enemmän energiaa kuin Suomessa asuminen, mutta kun on selvittänyt jonkun vaikean asian ja hoitanut sen onnistuneesti tuntee itsensä voittamattomaksi. Kunnes kohtaa seuraavan ongelman.



Norjassa asuminen on tehnyt musta vielä enemmän ulkoilmaihmisen. Olin sitä jo ennestäänkin, mutta nykyään oon ihan koukussa. Hiihtäminen, patikoiminen, telttailu, bring it on. Oon huomannut, että oon yllättäen todella rauhallinen tiukan paikan tullen ja aina hyvin ratkaisukeskeinen. Siinä missä kaupunki-elämässä oon aika tunteikas ja tulinen, muutun ulkona rauhallisemmaksi ja ehkä myös sarkastisemmaksi. Ennen kuin muutin Norjaan haaveilen elämästä isoissa kaupungeissa, mutta nyt ne tuntuu viimeiseltä vaihtoehdolta. Oslo on ihan tarpeeksi iso kaupunki mulle ja jos mietin minne haluaisin lähteä lomalle, on kaupunkikohteet viimeisenä mun listalla. Luulin, että se olisi riittänyt että asui lapsuutensa maalla, mutta huomaan nyt kaipaavani luontoon yhä enemmän ja uskon että se on Norjan syytä! Suomessa asuessani mun suhtautuminen luontoon oli erilainen.


Tähän liittyen oon täysin koukuttunut ulkoilu ja urheiluvaatteisiin ja varusteisiin. Rakastan ostaa uusia villakerrastoja ja Gore-Tex takkeja, missä ennen niihin rahan laittaminen tuntui haaskaukselta. Olin ennen se, joka sinnitteli varusteilla jotka oli vähän sinnepäin kun nykyään rakastan sitä että mulla on jokaiselle tuulelle oma takki. Oon täysin rakastunut ulkoiluvarusteisiin ja vaatii tahdonvoimaa olla niihin sijoittamatta rahaa jatkuvasti. Sijoituksiahan ne juurikin on, verrattuna esimerkiksi muotiin. Veikkaan että kaikki varusteet joita oon ostanut, tulee kestämään käyttöä ja aikaa pitkälle mun elämään. Siinä missä ennen sain kiksejä siitä, että ostin jotain muodikasta, nykyään oon enemmän innoissani villaboksereista. (joita muuten suosittelen jokaiselle jolla peppu aina palelee!)



Norjassa asuminen on myös johtanut siihen, että nykyään arvostan perhettäni ja ystäviäni entistä enemmän. Tuntuu että mun ystävyyssuhteet Suomessa asuviin ystäviin on vain parantuneet tänä aikana (mikä kuulostaa vähän oudolta i know), mutta uskon että etäisyyden vuoksi niitä arvostaa entistä enemmän ja niille antaa enemmän. En oo ainakaan aikuisiällä ollut se tyyppi, jolla olisi iso ystäväporukka, vaan mulla on muutamia sitäkin läheisimpiä ja rakkaimpia ystäviä erikseen ja vaikka oonkin fyysisesti kaukana tuntuu että henkisesti ollaan läheisempiä kuin koskaan. Ikävöin heitä ja tietenkin perhettäni aivan valtavasti poissa ollessani, mutta jotenkin tiedän että just nyt mun paikka on täällä.

Tunsin nimittäin ennen, että en oikein tiennyt missä mun paikka oli. Mulla ei oikein koskaan Suomessa asuessani ollut mitään haaveita siitä, että missä mä haluaisin asua ja olla, vaan tunsin itseni enemmänkin juurettomaksi. Norjassa asuminen on muuttanut tän ja jotenkin tiedän että täällä mun kuuluu nyt olla. On rikkaus että voi kutsua kahta maata kodikseen ja huomata, että puolet mun juurista on Suomessa ja puolet on iskostuneet maahan täällä Norjassa. On ihana tietää, että Suomi odottaa mua aina samanlaisena ja turvallisena kun meen sinne takaisin. Musta tuntuu aina että aika pysähtyy siellä kun mä oon poissa ja sitten palautuu uomiinsa kun mä palaan ja kaikki on aina niinkuin ennenkin. Norjassa tuntuu että mä oon vihdoin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tää rauhantunne on aika uskomaton. Jos ennen on ollut vähän ajelehtija ja kokenut elävänsä väliaikaiselämää, on vaikea aloittaa mitään tai tuntea oloaan rauhalliseksi. Nyt taas tuntuu että voin rauhassa asettua ja tuntea, että oon kotona.


Ulkomailla asuminen muuttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti ja mä toivoisin että jokaiselle avautuisi mahdollisuus kokea se itse. Elämä kaiken tutun ja turvallisen ulkopuolella arvartaa katsetta, kasvattaa rohkeutta ja tekee lempeämmäksi. Sitä myös huomaa aika nopeasti, että vaikka ulkomailla asumiseen liitetään aina omanlainen hienous, kyllä se arki saavuttaa sut olit missä tahansa. Ja loppupeleissä, ne uudet rutiinit ja omat tavat tehdä asioita uudessa paikassa on jotain aika ihanaa.


Mä haluaisin kuulla, että miten teitä ulkomailla asuminen on muuttanut?

Tykkää-merkinnät

Kommentit

InOtherWords
InOtherWords,
Tosi kiva postaus! Ite oon kans asunu ulkomailla pariin ootteeseen (ensin jenkeissä ja nyt espanjassa, ensi vuonna briteissä) eikä paluuta suomeen vielä näy. Tiedostan että oon kyllä muuttunut paljon rohkeammaksi ja nykyään paasaan kaikille omalta mukavuusalueelta poistumisesta (😁) mutta tarkemmin en oo ikinä pystynyt osoittamaan että mikä minussa on niin erilaista, joten tosi kiva lukea jonkun toisen ajatuksia joihin pystyy niin hyvin samaistumaan! 🙏🏻
nouw.com/inotherwords
ReettaPelli
ReettaPelli,
Ihana kuulla, että tykkäsit! Se on kyllä aika vaikea sanoa, että tää on mussa muuttunut konkreettisesti ulkomailla olemisen vuoksi kun ei voi oikein tietää onko se muuta kasvamista vai johtuuko se ulkomailla oleskelusta :---D Mutta jotkut tietyt piirteet on kyllä selkeästi siitä johtuvia! Muistan teininä kun palasin Suomeen kun oltiin perheen kanssa asuttu ulkomailla, niin kaverit totesivat mulle että oon muuttunut ja niinhän mä varmasti olinkin, vaikkei sitä oikein itse osannut nimetä että miten!
nouw.com/reettapelli
Pinja,
Ihana postaus ja voin kyllä samaistua varsinkin noihin loppupään ajatuksiin! Ystävien, perheen ja Suomen yleisestikin arvostaminen on noussut mulla ihan huimasti näiden ulkomailla vietettyjen vuosien aikana, ja tiedän kyllä tasan tarkkaan mitä tarkoitat tolla että Suomesta poissa ollessa aika siellä pysähtyy 😃 Ulkomailla asuminen ei todellakaan ole helppoa, mutta se opettaa itsestä ja elämästä aivan älyttömästi, enkä kyllä vaihtaisi tätä kokemusta pois!
www.pinjakk.com
ReettaPelli
ReettaPelli,
voi kiitos! Heh se on jotenkin jännä tunne, miten luulee ettei aika kulu Suomessa kun on itse sieltä pois XD Ja oon niin samaa mieltä, että se on niin sen arvoista! Kaikkine vaikeuksineen :--D Tähän jää vähän koukkuun, enkä mä oikeestaan osaisi kuvitella nyt että asuisin suomessa!
nouw.com/reettapelli
EmmaKoo
EmmaKoo,
Ihana postaus, tätä oli tosi mielenkiintoista ja inspiroivaa lukea 😍 oon itse lukenu lukiossa espanjaa ja pitkään on ollut haaveissa asua Espanjassa edes hetken aikaa - pidetään peukkuja, että se joskus toteutuisi!
nouw.com/emmakoo
ReettaPelli
ReettaPelli,
voi kiitos, ihana kuulla! <3 Toivottavasti sulle aukee sauma siellä asumiseen jossain vaiheessa! Vähän rohkeutta se varmasti vaatii lähteä tuntemattomaan, mutta se aina kannattaa!
nouw.com/reettapelli
Venla,
Tosi mielenkiintoinen postaus! nimittäin ite oon haaveillu ulkomaille muuttamisesta just Norjaan tai Saksaan. Kävin Oslossa vajaa pari vuotta sitten ja lentäessäni takasin Suomeen kelasin vaan koko lennon ajan että ''pakko muuttaa Norjaan'' 😃 Uusi kieli vaan pelottaa koska tuntuu että ruotsinkin puhuminen on haastavaa + ja sit miettii kuinka Suomessa pysyminen ois vaan helpompaa eikä uskaltais poistua mukavuusalueelta, vaikka se lopulta onkin palkitsevaa! Oslo varsinkin oli aivan ihana kaupunki, ei liian iso ja helppo liikkua paikasta toiseen. Varsinkin siellä satamassa oli tosi kaunista! Puhutaanko Oslossa kovinkin poikkeavasti siitä kirjakielinorjasta ku oon kuullu että Norjassa ois reilusti murteita? ja millasia ihmiset siellä yleensä on? vähän juroja niinkun suomalaiset vai avoimempia? Ihanaa kuitenkin, että sulle on järjestynyt asiat siellä ja oot päässyt kokee ulkomailla asumisen! ♡
dressedforhappiness.blogspot.com
ReettaPelli
ReettaPelli,
Ihana kuulla! Ja mä en kyllä voi enempää Osloa suositella, ihana ihana kaupunki! Ja Norja ylipäätänsä maana on ihan uskomaton, välillä pitää nipistää itseään että oikeasti asuu täällä! Kielen suhteen sanoisin, että Norja on vähän helpompaa kuin ruotsi mun mielestä, ainakin kieliopillisesti! Mun ruotsin kielen taso oli aika ookoo kun tulin tänne, mutten tosiaankaan ollut mikään kovin luottavainen sen puhumisessa. Luin A-ruotsin aikanaan, mutta kun tosiaan se ei oo käytössä niin unohtuuhan se nopeasti. Mutta sinänsä siitä oli hyötyä sanaston omaksumisen kanssa! Nyt tosin on käynyt niin etten enää osaa ruotsia ollenkaan kun ns norja korvannut sen mun aivoissa kokonaan :---D Mutta uskon että norjan kielen oppii suht helposti kunhan sitä vaan kuulee ympärillä koko ajan ja jos joutuu sitä puhumaan, mä pääsen vähän turhan helpolla englannilla joka paikassa ja siksi mennyt "näin kauan" ennenkuin oon oppinut kielen kunnolla! Mun mielestä Oslo-norja on helponta ymmärtää, verrattuna sitten niihin muihin hulluihin murteisiin XD Mutta tää tietty riippuu siitä mihin tottuu, mutta yleisesti ottaen sanoisin että oslo-norja on aika selkeää ja helposti ymmärrettävää. En itseasiassa tiedä yhtään miltä kirjakieli norja kuulostaa edes, tuntuu että kuten suomessakin kirjakieli on aika "kaukana" puhekielestä. Mutta murteet tosiaan on tosi aluekohtaisia ja mun mielestä erittäin kiehtovia! Ja loppupeleissä englannilla täällä pärjää todella pitkälle ennenkuin oma kielitaito on kehittynyt, joten sen ei kannata antaa olla esteenä lähdölle!
nouw.com/reettapelli
ReettaPelli
ReettaPelli,
Mun mielestä norjalaiset on vähän avoimempia ja iloisempia kuin suomalaiset jos voi yleistää! Tietenkin paljon ns. skandipiirteitä on ja suomalaisena hyvin tänne sekaan mahtuu :--D Mutta vähän eri fiilis täällä on, ihmiset on ehkä vähän just avoimempia! Ja musta tuntuu että en oo tavannut yhtään tympeää/negatiivista norjalaista! Ihmiset on tosi ystävällisiä ja vastaanottavia täällä! <3 Toivottavasti sulle aukeaa sauma lähteä ulkomaille, jos se tuntuu vähänkään sellaiselta mitä haluaa kokea! Esimerkiksi opiskelijavaihto on mitä parhain tapa päästä kokeilemaan ulkomailla asumista!
nouw.com/reettapelli
Sanna / PANCAKE PALACE,
Ihana postaus, tätä oli tosi kiva lukea. Vaikka mä olen asunut ulkomailla vain lyhyen pätkän, kolmen kuukauden au pair -jakson verran Lontoossa, oli se ihan korvaamaton kokemus ja ehdottomasti tahtoisin joskus asua vielä ulkomailla vähän pidemmänkin ajan. Kolme kuukautta tuntui lähinnä tosi pitkältä ulkomaan matkalta, ja haluan kokea sen syvemmän kotiutumisen uuteen paikkaan. Tää oli tosi ihana postaus, kiitos <3
pancakepalace.fi
ReettaPelli
ReettaPelli,
Voi kiitos, ihana kuulla! <3 Samaa mieltä että 3kk on vääähän liian lyhyt aika päästä kokonaan sisälle uuteen paikkaan, mutta on sekin jo jotain ja tosiaankin varmasti kasvattaa kokemuksena! Varsinkin sun tilanteessa, kun olit au pairina, jolloin väkisinkin on heti sisällä siinä arkisessa kulttuurissa. Toivottavasti sulle tulee mahdollisuus joskus vähän pidempään pätkään<3 Kiitos kommentista!
nouw.com/reettapelli
Instagram reettapelliInstagram reettapelliInstagram reettapelliInstagram reettapelliInstagram reettapelli