UNELMIEN SAAVUTTAMISESTA INTROVERTTINÄ JA MISTÄ UNELMOIN NYT

SLOW FASHION, LIFE

Mussa on ehkä vähän sellaista ‘perinteistä suomalaista vikaa’, että en oikein tykkää pitää meteliä itsestäni. Muhun on jotenkin iskostunut se ajatus, että kun tekee hommansa hyvin ja tunnollisesti, niin se kyllä huomataan. Ja tän mukaan oon pitkälti toiminutkin elämässä. Nykyisessä yhteiskunnassa tää on ehkä vähän huono ominaisuus ja usein ne jotka pitää ääntä itsestään ja heittäytyy mahdollisuuksia kohti on niitä, jotka toteuttavat unelmiaan ja saavuttavat siistejä juttuja. Kun taas minä, joka osittain introvertteyttään ja osittain ihan vaan viitsimättömyyttään, tekee omaa juttuaan niin hyvin kuin osaa, jää näiden henkilöiden varjoon.


Yhteiskunta on jo pitkään, ainakin introvertin näkökulmasta, suosinut ekstroverttejä ja osoittanut heidän ominaisuudet niiksi tavoiteltaviksi piirteiksi. En oo varmasti ainut, joka vähän turhautuu työhakemuksia lukiessa kun jokaisessa haettavaa henkilöä kuvaillaan super sosiaaliseksi heittäytyjäksi, moniulotteiseksi verkostoitujaksi ja tyypiksi jolla on hallussaan melkein yliluonnollisia supervoimia mitä tulee tiimipelaamiseen ja mihin vielä. Kun en mä oikein parhaalla tahdollakaan voi sanoa olevani tää tyyppi. Varsinkin jos työskentelee yrittäjänä sosiaalisessa mediassa tai bloginsa kautta, korostuu oman itsensä esille tuominen (hyvällä tapaa) paljon, jos haluaa saavuttaa unelmiaan.



On ehkä huvittavaa, että mä markkinoinnin ammattilaisena, oon niin onneton itseni markkinoimisessa. Tää on vähän kuitenkin kakspiippuinen juttu, kyse ei ole siitä, ettenkö mä osaisi, vaan siitä että se ei tosiaankaan tule mulle luonnostaan. Toinen seikka on tietenkin myös se, etten oo koskaan halunnut kirjoittaa blogia ammatikseni, minkä vuoksi en nää sitä tavoitetta merkityksellisenä itselleni. Tiedän, että voisin paljon tavoitteellisemmin työstää blogini brändiä ja myydä näkyvyyttä, siinä varmasti myös onnistuen, mutta jokin mua jarruttaa. Päässä pyörii se ajatus, että kun tekee työnsä hyvin ja pyytettömästi, se kyllä huomataan. Ja toisena ajatuksena se, että mitä jos mulle sanotaan ei. Jostain syystä, ehkä harjoituksen puutteesta, oon hirveän huono ottamaan vastaan kielteisiä vastauksia. Mutta siitä ehkä lisää toiste.

En tiedä miksi jotenkin ajattelen, että tällä tavalla huomatuksi tuleminen on arvokkaampaa? Eihän se periaatteessa ole, mutta pakko on sanoa, että vitsit siitä tulee hyvä tunne. Niin blogin ja some kanavien suhteen, kuin ihan mun “oikean” työn suhteen. Oon töissäkin nimittäin just se onneton tyyppi joka tekee itsenäisesti duunia ja sitten kun saa kehuja hyvin tehdystä työstä, mumisee että noo ei se nyt mitenkään ihmeellinen juttu ollut ja ei täs mitään, tein se sillai ohimennen vaan (vaikka oikeesti tehnyt jotain ihan niska limassa). Nää mumisijat sitten hymähtelee itsekseen työpaikan vessassa että jes oon paras, mutta ulkopuolelle tää olo näkyy ehkä vaan siinä että henkilö punastuu ja liukenee paikalta (sinne vessaan).



Mutta joskus sitä tulee huomatuksi.


Valehtelematta itkin pari kyyneltä, kun sain viestiä että Kalevala Koru haluaisi tehdä mun kanssa pienen yhteistyön Instagramin puolella (kannattaa käydä katsomassa, koska voit voittaa 100€ lahjakortin heille!). En ois ikinä uskonut, että he siellä tietäisivät edes kuka mä oon ja mitä mä teen. Tai he sanoisivat että hei meistä tuntuu että sä just sovit hyvin meidän brändin arvoihin ja me tykätään susta. Enkä oikein usko vieläkään tätä todeksi, vaikka yhteistyö on jo ulkona. Tää todistaa mulle sitä, että se mitä mä teen omilla ehdoillani on oikeasti _jotain_. Tiedän että mulla on typerä tapa vähätellä sitä mitä teen, oon vain vähän kirjoitellut blogia nyt jo pian 8 vuotta ja tuskinpa tätä lukee oikein kukaan. Tälläinen miniblogi.


Oikeastihan mä oon saavuttanut enemmän kuin varmaan oon koskaan uskaltanut unelmoidakaan mun blogin kautta. En varmasti oo uskaltanut unelmoida, että tekisin yhteistyötä Kalevalan kanssa, mutta tässä sitä ollaan. Ainut mistä oon blogin suhteen unelmoinut on se, että se inspiroisi lukijoitaan ja kannustaisi miettimään omaa vaatekulutustaan uudella tapaa. Ja ihanan palautteen perusteella tuntuu, että oon tänkin unelman saavuttanut. Mitäs nyt?



Mistä mä nyt unelmoin? Oon vähän huono unelmoimaan, eikä mulla oikein oo koskaan ollut mitään 5 year plania jota kohti mä tavoittelen. Oon enemmänkin sellainen tässä ja nyt tyyppi. Mutta jos oikein hulluksi ruvetaan, niin olisi uskomatonta tehdä yhteistyötä Marimekon kanssa. Toinen suomalainen brändi, jota arvostan ja ihailen suuresti. Toinen vähän erilaisempi unelma, mikä on muodostunut ihan tässä viime aikoina, on se että haluaisin kirjoittaa neuleohjekirjan. Tuntuu että mun neuleohjeet, mitä blogissa oon julkaissut, on olleet tosi tykättyjä ja käytettyjä ja täyttäneet rakoa mikä suomessa tässä suhteessa on. Tuntuu että Suomessa ei oikein (ainakaan mun tietääkseni) oo vastaavia toimijoita neulomisen ja ohjeiden saralla, kuin Norjassa ja olisi älyttömän hienoa päästä toteuttamaan tätä unelmaa.


Tiedätte varmaan sen sanonnan, että jos sulla on jokin tavoite tai unelma se tulee sanoa ääneen, koska ikinä ei tiedä jos oikea ihminen sen sattuu kuulemaan. Joten se on nyt tehty, sanottu ääneen ja päästetty ilmoille.


Viimeiseksi haluan sanoa, että te introvertti-siskot muistakaa se, että teissä ei oo mitään vikaa. Siinä ei oo mitään vikaa, että ei aina oo tuomassa itseään esille ja pitämässä meteliä. Se pitää tehdä vain oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ja kova työ palkitaan aina. Siitä mä oon varma!


Mistä te unelmoitte?


KUVAN KORVAKORUT SAATU KALEVALA KORULTA

Likes

Comments

onarainyday
onarainyday,
Ihana kirjoitus! Mulla on ehkä vähän sama "ongelma" kuin sulla. Aina kuvittelee, että kyllä oikeat ihmiset löytää mut, jos vain teen töitä ahkerasti (noh, tähän mennessä ei vielä ole ehkä löytänyt), mutta nyt kai pitää jatkaa vielä ehkerammin. Itseni tuominen esille on myös aika vierasta ja samalla mä en vaan viitsit jotenkin tehdä sitä, ehkä tätä pitäisi nyt yrittää opetella, jos vaikka blogi kasvaisi pikkuisen siinä samalla 😃 Ja aivan huikeaa tuo Kalevalan kanssa tehty yhteistyö 😍 (Ja itsekin muuten haaveilen salaa yhteistyöstä Marimekon ja myös Iittalan kanssa 😃)nouw.com/onarainyday
FashionStatement
FashionStatement,
voi kiitos ihana! <3 heh "ongelmana" mulla on myös se, että haluaisin tuoda itseä esille sillai arvokkaasti XD Ja en oikein tiedä miten siinä onnistuisin haha. Mutta askel kerrallaan ja pikkujuttuja, niin uskon että hyvä tulee! Mä en tosiaankaan oo se inspiroiva go getter ja doer, mutta tuntuu että välillä sitä kaipaa vähän tälläistäkin näkökulmaa! Oi vitsit iittala ois kyllä kanssa dream! Oon näköjään täysin heikkona perinteisiin suomalaisiin brändeihin<3nouw.com/fashionstatement
rospii
rospii,
Oli pakko tulla kommentoimaan tähän että oli tosi samaistuttava kirjoitus! Vaikka tää onkin jo jonkin aikaa sitten kirjoitettu, niin kun satuin tähän eksymään jo otsikosta tuli sellanen fiilis että hei pakko lukea. Itsensä esille tuominen on tooosi hankalaa jos se ei tule luonnostaan mutta kai sitäkin pystyy oppimaan. Itse ainakin elän siinä toivossa vielä! 😃 nouw.com/rospii
FashionStatement
FashionStatement,
Huh joo toivon kanssa, että oppisin itse sen taidon :---DD Paaaaljon helpompaa on uskoa että se oman käden jälki puhuu puolestaan haha. Mutta ihana kuulla, että tää oli samaistuttava teksti! On ollut itselle helpottavaa lukea myös muiden kokemuksia ja ajatuksia tästä aiheesta ja todeta että meitä introverttisieluja on myös muitakin <3nouw.com/fashionstatement
Write a comment...
IP: 82.99.3.229